Maanoja lähti, kuka seuraavaksi?

Honka on myynyt maalivahtinsa Tomi Maanojan Ruotsiin, tukholmalaisseura AIK:n riveihin. Taas heräävät puheet siitä, onko Honka myymässä mestaruutensa. Aikaisemmin kesällä kaupattiin puolustaja Hannu Patronen, ja Hermanni Vuorisen tapaus vuodelta 2006 on tuoreessa muistissa. Kaksi vuotta sitten maali per ottelu -tahtia kauden ensimmäisen puoliskon takonut hyökkääjä olisi voinut loppukaudesta auttaa joukkueensa korkeammallekin kuin neljänneksi. Tällä hetkellä Honka majailee taulukossa viidentenä vain neljä pistettä kärkeä perässä. Kun muistetaan miten hyvä maalivahti “Psyko” Maanoja oli ja on ja lisätään soppaan vielä Nicolas Otarun loukkaantuminen, pelaajamenetykset voivat olla huipputasaisessa sarjassa juuri se ratkaiseva tekijä. Hongalla on loistava juniorityö ja uusia lahjakkuuksia näyttää putkahtelevan esiin harva se vuosi. Varmaankin Hongan toimitusjohtaja Jouko Harjunpää ajattelee, että pelaajat on syytä pistää lihoiksi silloin kun rahaa varmasti saa – vaikka ei mitään huippusummia tulisikaan.

Veikkausliigajoukkueissa ei ole riittävästi resursseja pitää suurimpia tähtipelaajiaan seurassa kovin pitkään. Jotkut seurat tässä silti jotenkin onnistuvat. Tänään juuri oli Veikkaajassa juttua Olli Huttusesta ja Hakasta. Hakan pelaajisto on muuttunut vuosien aikana melko vähän. Tasokas runko on ollut kasassa jo pitkään, ja tulosta tulee tasaisesti vuodesta toiseen. Valmiita pelaajia ei viime vuosina, ennen Sedu Koskisen mukaantuloa, ole juuri hankittu, vaan nuoret pelaajat kehittyvät suuriksi usein vasta Huttusen koulussa.

Tapoja on monia. Aika näyttää, onko Hongan linja hyvä ja kasvaako seura oikeasti tavoitteidensa mittaiseksi. Aika näyttää myös, miten rikastunut Haka pyrkii nostamaan tasoaan.

Roiha on palannut

TPS on pelannut europeleihin räätälöidyn otteluohjelman ansiosta viime viikot liigassa keskiviikkoisin. Viime pikkulauantaina lävähti ja oikein kunnolla, kun VPS kaatui Kupittaalla peräti 6-1 Mika Ääritalon ja Armand Onen osuessa kahdesti. Vepsu oli päästänyt ennen tuota ottelua vain kuusi maalia omiin, ja nyt saldo tuplaantui. Ehkäpä TPS vielä tästä nousee mukaan mitalikamppailuun.

Tampere United valloitti niin Montenegron kuin Pietarsaarenkin. Lauantain 1-4 ei jättänyt sijaa selittelyille, ja Chris James ilmeisesti nostaa tasoaan jatkuvasti. Honka puolestaan jatkaa (vieras)voittoputkeaan, nyt Myllykoskella ja taas kahdella peräkkäisellä salamaosumalla. Inter (joka saa seuraavaan peliin uuden kroaattihyökkääjän) haki Rovaniemeltä vierastasurin ja Haka nyhjäsi 1-0-kotivoiton VPS:stä.

Helsingissä HJK murjoi Maarianhaminan IFK:n 4-0 ja sai samalla ensimmäisen kotivoittonsa saarelaisista liigassa. Näihin lukemiin ei kannata tuijottaa, sillä IFK sai tukuittain paikkoja HJK-puolustuksen virheistä. Toki Klubi ansaitsi voittonsa täysin, ja sen peli kulki mallikkaasti juuri silloin kuin pitikin. Takaisin Skotlantiin lähteneen Juho Mäkelän saappaita sovitti nyt ensimmäistä kertaa Paulus Roiha – itse ulkomaankierroksensa jo päättänyt – ja heti syntyi kolme hienoa maalia. Roiha palaa, Roiha brinner.

TV-ottelu FC Lahti – KooTeePee lässähti toisella puoliajalla, kun Konsta Hietasen pamauttamalle 1-0-johdolle ei nuoresta kotkalaisryhmästä löytynyt uhkaajaa. Teemu Turunen on palannut takaisin Kotkaan, ja kyllä se voittokin sieltä vielä tulee, kohta vain alkaa tulla kiire… Lahti teki vain sen mitä tarvittiin, vaikka ensimmäisellä jaksolla se olisi maaliverkkoja voinut heilutella enemmänkin. Kun KooTeePee:lla ei omissa erikoistilanteissaan ollut onneakaan mukana, tämä on tulos. Lahti voi haaveilla jopa sarjakärjestä, kun kaksi seuraavaa ottelua ovat VPS vieraissa ja KuPS kotona. Mutta jaksavatko “mustat kuhnurit” europaikoille asti? Jari Litmanen on pyörinyt joukkueen harjoituksissa ja voi ehkä jopa vaikuttaa otteisiin pukukopista käsin…

Inter 28
HJK 26
MyPa 25
Lahti 25
Honka 24
Haka 24

Koko ajan vain mennään jännittävämpään suuntaan. HJK on tällä hetkellä mestarisuosikki numero yksi, mutta kaikki on mahdollista. Seuraavalla kierroksella on luvassa mm. Turun paikallinen. Ylihuomenna on vielä TPS:n viimeinen keskiviikko-ottelu tällä erää, KuPS vastassa kotona.

“Sen aika on sitten Pekingissä”

Tommi Evilä koki Kalevan kisoissa nöyryytyksen, jonka kaikkia ulottuvuuksia hän ei itse ehkä ole tajunnutkaan. Kotona Tampereella käydyt kisat jäivät kättelyvaiheeseen, kun Evilä putosi pituusfinaalista kolmen yliastutun karsintaloikan jälkeen. Finaalissa loisti Evilänkin edestä Petteri Lax, joka voitti Suomen mestaruuden hirmutuloksella 811.

Evilän kommentteihin kilpailun jälkeen voi sitten takertua. Miehen kaikista lausunnoista käy ilmi, ettei hän anna paljoakaan arvoa Kalevan kisoille. Koko ajan Evilä puhuu Pekingistä ja siitä, kuinka Kalevan kisoissa ei ole järkeä antaa kaikkeaan. Ja: kuinka tuollainen mainittu “pieni tekniikkavirhe” voi sentään aiheuttaa niinkin valtavan asian kuin finaalista karsiutumisen? Ehkä on niin, että pieni tekniikkavirhe ja jonkinlainen asennevamma yhdessä tekevät tuhoisaa jälkeä? Voiko kyseessä olla mitään muuta kuin asennevamma, kun urheilijaa ei kaikesta päätellen kiinnosta omassa kotikaupungissa järjestettävät suomenmestaruuskilpailut? Eli toisin sanoen tilaisuus, joka sattuu urheilijan uralle käytännössä vain kerran.

HS:n Jarmo Färdigin mukaan Kalevan kisojen huippuhetket olivat harvassa. Färdig perustelee tätä tulostasolla – ainoat huippuhetket olivat yhtä kuin joku huipputulos. Minusta tämä on vähän kummallista matematiikkaa. Monet tuntuvat kokonaan unohtaneen, että Kalevan kisoissa on kyse nimenomaan Kalevan kisoista eli Suomen mestaruudesta. Ainakin omasta mielestäni televisio ja lehdistö pilaavat kisoista todella merkittävän osan jännitystä, dramatiikkaa ja yleisurheilun uskomattoman kiehtovaa sähköisyyttä latistamalla sen vain yhden eliittikisaosakilpailun vertaiseksi viimeiseksi näyttörajaksi ja ratkaisijaksi B-rajojen saavuttajien välillä.

Yleisurheiluhan on paljon muutakin kuin kelloa tai mittanauhaa. En ollut paikan päällä Tampereella enkä kisoja juuri muutenkaan televisiosta seurannut, mutta paljon mieluummin katson yleisurheilukisoja ihan omina itsenään eikä vain karsintoina Pekingiin. Mutta jos urheilijatkaan eivät näitä kisoja arvosta, minkä sille voi. Minä olisin toivonut Evilältä parempaa asennoitumista – tällä hetkellä Petteri Lax on kiistaton Suomen ykkönen kahdella peräkkäisellä pituusmestaruudellaan, ja mielestäni vain olympiamitali voi tilanteen muuttaa.

Olympialaiset – kiinnostaako?

Pekingin olympialaiset lähestyvät, ei ole enää kuin pari viikkoa kisojen alkuun. Lehdistössä valmistautuminen kisoihin on mennyt mukavan negatiivisissa merkeissä, kun viimeisimpänä purjehdusvalinnat ovat nousseet etusivun uutiseksi. Sari Multalanhan monien mielestä pitäisi päästä kisoihin mieluummin kuin jonkun nuoren lupauksen, joka on purjehtijana varmasti huonompi. No, ei minulla tähän ole mitään viisasta sanottavaa, sanonpa vain että purjehduksen olympiakarsintasäännöt olivat alun pitäen typerät, eikä tätä virhettä enää voitu korjata tekemättä vääryyttä jommallekummalle urheilijalle. Nyt vastikään EM-kultaa voittanut Multala jää kisoista pois.

Itse Pekingistä ei tunnu olevan mitään hyvää sanottavaa. Kiinalaiset ovat lehtien perusteella typerää ja ilkeää kansaa ihmisoikeusrikkomuksineen ja ilmansaasteineen, joten kisaturisti saa olla varuillaan ja valmistautua potemaan suurta koti-ikävää. Tai sitten hän lopulta päättää jäädä kotiin ja vaikkei kisoja täydellisesti boikotoisikaan, television puoleiselle seinälle ripustetaan Tiibetin lippu kisakatsomoa värittämään.

Mutta politiikka on tylsää. Ja kaikesta negatiivisuudesta huolimatta Nuija seuraa kisoja ainakin jonkin verran, vaikka vain murto-osa lajeista kiinnostaa henkilökohtaisesti yhtään. Tunnettuahan on myös se, että mikään laji ei kiinnosta, jos suomalaisia ei ole siinä mukana. En tiedä, missä määrin olympialaiset ovat suurta urheilun juhlaa. Ja onko huippu-urheilu yhtään mitään juhlaa missään lajissa nykyään.

Puolimatkan krouvi

Kaikki joukkueet (paitsi huomenna pelaavat TPS ja VPS) ovat kohdanneet vastustajansa nyt kerran, ja kärkipaikalla viihtyy edelleen Inter. Turkulaiset hakivat Pietarsaaren vesisateesta täydet pinnat lukemin 0-1, vaikka Severi Paajasen voitto-osuma ei edes käynyt maalissa! Ja vastaavasti Jaron vastaava tilanne, jossa pallo pomppasi ylärimasta alas, näytti olevan maalin arvoinen. Tai katsokaa itse ja päättäkää:

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?27996888

Jarolla oli lukuisia muitakin paikkoja. Ei vain kelvannut, ja Inter johtaa sarjaa. Kaiken lisäksi Jonas Emet loukkaantui. Ilman muuta menetys, vaikka Emet ei ole onnistunut tällä kaudella maalinteossa vielä yhtä ainutta kertaa.

Onko niin että Interiä parempia joukkueita ei vain ole? Ei, kyllä niitä on. Ainakin MyPa, saldona 7-4-0 viimeisestä 11 ottelusta. Lauantaina kaatui Saviniemessä TamU, jolla oli myös omat vähäiset paikkansa, joista olisi voinut iskeä.

Lahdessa Juho Mäkelä päätti laina-aikansa tärkeällä voittomaalilla, jonka alusti vammoistaan toipunut Paulus Roiha. HJK rankaisi tehokkaasti vastustajan virheistä, ja vaikka toinen puoliaika oli täydellistä Lahden painostusta, Klubi sai silti, hieman onnellakin, kolme pistettä mukaansa. Rafael ja kumppanit eivät osuneet paikoistaan, eikä ottelu muutenkaan kohonnut kovin korkeatasoiseksi.

Honka kaatoi IFK:n ja Rovaniemellä soi rops’n'roll heikkoa KuPS:ia vastaan. Ja entä Haka? 1-1 kotona KooTeePee:tä vastaan ei vakuuta. Ahtaajien ensimmäinen voittokin oli lähellä, kun Vesa Heleniuksen räkämaali kantoi aina Mikko Innasen 88. minuutin tasoitukseen asti. Tamas Gruborovics loukkaantui pahasti saatuaan kovan iskun päähänsä, mutta on päässyt jo sairaalasta.

Inter 27
MyPa 25
HJK 23
Lahti 22
Honka 21
Haka 21

Eurooppaan

Mestarien liiga:
Tampere United – Budućnost (Montenegro) 2-1

UEFA-cup:
Honka – IA Akranes (Islanti) 3-0
Cork (Irlanti) – Haka 2-2

Suomalaisten europelit alkoivat mukavasti. TamU tosin jää harmittelemaan viime hetken kavennusta, minkä vuoksi montenegrolaiset menisivät jatkoon kotipelinsä 1-0-voitolla. Honka oli Myyrmäen muovilla täysin suvereeni, eikä 5-0 olisi ollut ollenkaan vääryyttä. Hakan tulos puolestaan on erinomainen, sillä Cork ei ole huonoille joukkueille viime vuosina Euroopassa pudonnut. 2-0-johdon menettäminen voi joitakin myös harmittaa, mutta liveseurannasta ja maalipuiden kolinasta päätellen kyseessä on kuitenkin jonkinasteinen venyminen.

TPS ehti jo pudota Intertoto-cupissa toisella kierroksella tanskalaista Odensea vastaan.

Joensuun eliittikisojen antia

Joensuun eliittikisat urheiltiin tänään. Pitkämäki ja Evilä ovat kunnossa. Tältä kesältä voi siis odottaa mitä tahansa! Keihäässä kaksi mitalia on täysin mahdollista ottaa, olkoon siellä mitä tahansa greerejä. Pituushypyssä taso on noussut vuoden 2005 lukemista, ja Irving Saladinon kärkitulos on kammottava 873, mutta Tommi pystyy varmasti ylittämään 830, mikä riittää jo pitkälle (nyt meni 823 myötätuulessa).

Noin sivumennen sanoen pituushypyn miesten maailmanlistan kärjessä pyörii monia suoranaisten hylkiövaltioiden edustajia. On Kuubaa, Saudi-Arabiaa, Zimbabwea, ja Saladinon Panamakin on vähän kummallinen. USA vielä joukkoon mukaan, niin soppa on valmis. Maailmanpoliittisesti tilanne pituushypyssä on varmasti kutkuttava.

Antti Ruuskanen puolestaan ei saa mitään aikaan, joten Wirkkalan valinnasta ei kannata huolestua.

Tiukkaa

12. kierros on yhtä ottelua vaille selvä. Kärki tasoittui entisestään, kun Inter ja MyPa ei-niin-yllättävästi pelasivat tasan. Inter tuntuu pelaavan ottelu ottelulta huonommin. Sen keskikentän liike ei riitä enää toisella jaksolla, hyvä että nyt ensimmäiselläkään, ja pelaajien taitotaso tulee jossain vaiheessa vastaan. MyPa:lla rutinoituneena joukkueena oli hyvät mahdollisuudet voittoon asti, mutta yhtä lailla senkin pelinrakentelu oli vähän kohmeessa. Hieman onnella tulleesta johdostaan Inter sai nauttia vain minuutin, kun vanha rotta Saku Puhakainen puski Joni Ahon ja minuuttia aikaisemmin päänsä maalin arvoisesti väliin saaneen Jos Hooiveldin välistä pallon ohi varaveskari Forsmanin.

Honka haki pisteet Tampereelta, kun Aleksandr Kokko teki kaksi maalia. Kuka ihmeen Kokko, joku voisi kysyä. Ja mikä ihmeen TamU. Unitedin esitystä kuvailtiin jälleen heikoksi – joitakin pelejä oli ehtinyt jo mennä ihan lupaavasti, mutta nyt tuli taas uusi romahdus. Joukkueen kantti mitataan seuraavaksi huomenna Mestarien liigan 1. karsintakierroksen kotiottelussa montenegrolaista Budućnostia vastaan. Myös Hakalla ja Hongalla alkavat euro-ottelut tällä viikolla.

FC Lahti onnistui raapimaan erittäin tärkeän 1-0-voiton, tällä kertaa Maarianhaminasta. IFK:lla oli paljon paikkoja, mutta loukkaantumissumasta kärsineelle ryhmälle mikään ei vain tällä hetkellä tunnu onnistuvan. Oman ottelunsa voittanut KuPS on karsintaviivalla enää kolmen pisteen päässä.

Klubi siis hävisi klassikon, ja näin kärkiviisikon ero on neljä pistettä.

Tämä on sitä paljon puhuttua tehokkuutta

HJK – Haka 1-2

Tämä on jalkapalloa parhaimmillaan, pahimmillaan ja ennen kaikkea hienoimmillaan: toinen joukkue painostaa tuloksetta, mutta toinen iskee tarvittavat maalit ja vie pisteet mukanaan. Sellainen ilta oli tänään, kun HJK ja Haka kohtasivat Helsingissä.

Alusta lähtien HJK lähti hallitsemaan peliä, kun paljon haukuttu alustakin oli sille suotuisa. Petri Oravainen ja Ville Taulo jatkoivat hyviä esityksiään, ja 1-0 tuntui välttämättömyydeltä kun se viimein tuli; myös hienosti pelannut Jarno Parikka sai pienestä kulmasta yllätettyä Aleksandr Dovbnjan.

Mutta viisi minuuttia myöhemmin Juho Mäkelä menettää keskikentällä pallon, jonka saa haltuunsa Mikko Manninen. Hän juoksee oikealta kohti päätyrajaa ja viimein keskittää. Vapaaksi unohtunut Toni Lehtinen puskee tasoituksen.

1-1-lukemissa mentiin tauolle. Toinen jakso ei asetelmia muuttanut. Klubi hallitsi, mutta toisaalta läpi ottelun suuret maalipaikat loistivat poissaolollaan. Hyviä laukauksia tuli paljon, mutta Dovbnja ei ollut päättänyt haparoida tänään. Juho Mäkelä yritti ja yritti, eikä kuitenkaan päässyt puolustajista ohi. Ja tunnin jälkeen Manninen on jälleen pallon kanssa, Haka-tähti riplailee rangaistusalueella eikä palloa saada mitenkään häneltä pois. Se pomppaa vapaana olevalle Mikko Innaselle, jonka oikeaan alanurkkaan suuntautuva laukaus menee tolpan kautta sisään. Tämä oli puolestaan toinen Hakan varsinainen maalipaikka – ja seurauksena myös toinen maali.

HJK:n kiri jäi vaisuksi. Antti Muurisen vaihdot eivät olleet onnistuneita – hyvin pelanneet Oravainen ja Taulo vaihdettiin hyvissä ajoin pois – ja paniikkiratkaisuna pitkä toppari Jukka Sauso nostettiin kärkeen. Pitkän pallon pelaamisesta ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä. Helsinkiläiset pelasivat yleisesti ottaen hyvin, mutta sortuivat tehottomuutensa, josta voi pelin lopussa syyttää hyökkääjien lisäksi myös keskikenttämiehiä.

Valeri Popovitsh ei tänään pelannut, mutta ei hän Hakalle olekaan enää kaikki kaikessa. Haka on nyt hurjassa vireessä; se on voittanut viimeisestä kuudesta liigapelistään viisi ja on noussut mestaruustaisteluun mukaan.

Loistavaa

Varmasti jo tiedättekin sen: meillä on loistava lentopallomaajoukkue. Tänään sai jälleen turpiinsa Bulgaria. Ja vieraskentällä ja Bulgarian ottelupallon jälkeen. Tappioita on tullut paljon, mutta onko se nyt niin tärkeää, jos myös tällaisia voittoja napsahtelee tilille? En ole lentopalloa seurannut, mutta enemmänkin olisi varmaan aihetta hehkuttaa.

TPS:n katastrofiviikko

Cupin viimeisetkin 7. kierroksen ottelut pelattiin tänään. HJK ja Haka, jotka kohtaavat sunnuntaina suomalaisen jalkapallon superottelussa, selvittivät tiensä vieraissa jatkoon:

TPS – Haka 0-1
KuPS – HJK 0-2

TPS:n nyt päättynyt seitsemän päivän jakso oli katastrofaalinen. Viikko sitten keskiviikkona tuli “tuomaripelillä” HJK-tappio. Sitten sunnuntaina myös ansaitsemattomaksi sanottu Intertoto-tappio, josta selviäminen vaatisi ihmeen Tanskassa. Ja tänään cupista putoaminen Hakan Jarno Mattilan viime hetken maalilla. Kun liigassakin menee miten menee, vaikealta näyttää europaikan saaminen ensi kaudeksi. Jos jotain hyvää tästä voi löytää, niin se, että otteluruuhka hellittää ja TPS voi alkaa keskittyä täysillä yhteen kilpailuun.

Puolivälierät pelataan kuukauden päästä; parit arvotaan ensi maanantaina. Mukana on kuusi veikkausliigajoukkuetta ja joukkueet Ykkösestä ja Kakkosesta.