Tämä on sitä paljon puhuttua tehokkuutta

HJK – Haka 1-2

Tämä on jalkapalloa parhaimmillaan, pahimmillaan ja ennen kaikkea hienoimmillaan: toinen joukkue painostaa tuloksetta, mutta toinen iskee tarvittavat maalit ja vie pisteet mukanaan. Sellainen ilta oli tänään, kun HJK ja Haka kohtasivat Helsingissä.

Alusta lähtien HJK lähti hallitsemaan peliä, kun paljon haukuttu alustakin oli sille suotuisa. Petri Oravainen ja Ville Taulo jatkoivat hyviä esityksiään, ja 1-0 tuntui välttämättömyydeltä kun se viimein tuli; myös hienosti pelannut Jarno Parikka sai pienestä kulmasta yllätettyä Aleksandr Dovbnjan.

Mutta viisi minuuttia myöhemmin Juho Mäkelä menettää keskikentällä pallon, jonka saa haltuunsa Mikko Manninen. Hän juoksee oikealta kohti päätyrajaa ja viimein keskittää. Vapaaksi unohtunut Toni Lehtinen puskee tasoituksen.

1-1-lukemissa mentiin tauolle. Toinen jakso ei asetelmia muuttanut. Klubi hallitsi, mutta toisaalta läpi ottelun suuret maalipaikat loistivat poissaolollaan. Hyviä laukauksia tuli paljon, mutta Dovbnja ei ollut päättänyt haparoida tänään. Juho Mäkelä yritti ja yritti, eikä kuitenkaan päässyt puolustajista ohi. Ja tunnin jälkeen Manninen on jälleen pallon kanssa, Haka-tähti riplailee rangaistusalueella eikä palloa saada mitenkään häneltä pois. Se pomppaa vapaana olevalle Mikko Innaselle, jonka oikeaan alanurkkaan suuntautuva laukaus menee tolpan kautta sisään. Tämä oli puolestaan toinen Hakan varsinainen maalipaikka – ja seurauksena myös toinen maali.

HJK:n kiri jäi vaisuksi. Antti Muurisen vaihdot eivät olleet onnistuneita – hyvin pelanneet Oravainen ja Taulo vaihdettiin hyvissä ajoin pois – ja paniikkiratkaisuna pitkä toppari Jukka Sauso nostettiin kärkeen. Pitkän pallon pelaamisesta ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä. Helsinkiläiset pelasivat yleisesti ottaen hyvin, mutta sortuivat tehottomuutensa, josta voi pelin lopussa syyttää hyökkääjien lisäksi myös keskikenttämiehiä.

Valeri Popovitsh ei tänään pelannut, mutta ei hän Hakalle olekaan enää kaikki kaikessa. Haka on nyt hurjassa vireessä; se on voittanut viimeisestä kuudesta liigapelistään viisi ja on noussut mestaruustaisteluun mukaan.

Kärki tiivistyy

Veikkausliigan 11. kierroksella voitot nappasivat kärkijoukkueista MyPa ja HJK, kuten myös Haka ja TamU. Kärki tiivistyi Interin menettäessä jälleen johtonsa viime hetkillä. Taulukon toisessa päässä näyttää sitäkin lohduttomammalta – KuPS:in seuraava yritys on kuolemanottelu Jaroa vastaan, kun nyt MyPa murskasi sen täysin. Laukaukset 33-3 ja maalit 4-1. KooTeePee puolestaan nöyrtyi Rovaniemellä yhtä selvin lukemin.

Kierroksella tuli paljon maaleja, ja myös viime hetken maaleja. Valkeakoskella FC Lahti piti johtoasemaa itsellään tunnin ajan, mutta kaksi loppuhetkien puskumaalia (Lehtinen, Parviainen) käänsivät ottelun. Berat Sadik on jo vaihtanut Bundesliigaan ja Lahdella alkavat nyt vaikeat ajat – edessä seuraavaksi vaikea Ahvenanmaan-reissu ja kotipeli HJK:ta vastaan.

Tampere United alkaa heräillä. 4-1-voitto Ahvenanmaalta tuli heti, kun Henri Myntti nostettiin jo avauksessa kärkeen. Tätä oli kokeiltu jo cup-ottelussa Viikinkejä vastaan ja hyvin se toimi nytkin. Sinivihreillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää, sillä kolme liigavoittoaan joukkue on ottanut juuri niiltä kolmelta joukkueelta, jotka nyt majailevat sarjataulukon viimeisinä.

Maanantain TV-ottelussa VPS ei esittänyt hirveästi mitään Jaron pirteää vastahyökkäyspeliä vastaan, mutta silti parilla yksilösuorituksella se iski kahteen otteeseen ja pisteet jaettiin lukemin 2-2 tässä Pohjanmaan paikalliskamppailussa. Huomionarvoista ei ole se, että ottelu päättyi tasan, vaan että maaleja syntyi näinkin paljon. VPS-puolustusta on kehuttu paljon, eikä syyttä, siitä kertoo pelkästään 10 ottelussa päästetyt 4 maalia, mutta tänään Jarosta etenkin Sebastian Mannström ja Mikko Hyyrynen olivat välillä liian taitavia. Voittoon asti se ei kuitenkaan riittänyt.

Ensi viikonloppuna pelataan mm. todella kiinnostavat HJK – Haka ja Inter – MyPa.

Vuorinen!

Honka – Inter 1-1

Taas Turun Inter johti ottelua aivan loppuhetkille saakka, ja taas vastustaja kuitenkin tuli vielä tasoihin. Tällä kertaa pääosaan nousi muuan Hermanni Vuorinen, joka 85. minuutilla pääsi aivan läheltä tuikkaamaan makoisan räkämaalin yhteen-yhteen. Vähän myöhemmin pallo nostettiin ylös pitkänä ja korkeana ja alueen sisällä sen sai haltuunsa jälleen Vuorinen. Vastaan tuli maalivahti Bantamoi, joka kaatoi hyökkääjän – seurauksena pilkku ja punainen kortti.

Vaihtopelaajan rooliin pudonnut Vuorinen asettui pallon taakse, mutta tuloksetta. Löysä veto vasemmalle jäi kentälle vaihdetun Oskari Forsmanin hyppysiin. “Herkun” itseluottamus ei ole kunnossa. Eikä edelleenkään tappiota turkulaisille.

Ensimmäinen puoliaika näytti, kuinka Inter osaa pelata ja hallita peliä. Sen keskikenttä pelaa hienosti – se osaa hallita palloa, rakentaa hyökkäyksiä, mutta ennen kaikkea se osaa juosta pallon perässä ja rikkoa. Myös puolustus kestää vertailun hyvin. Mutta ajan myötä, kuten viime peleissä on nähty, joukkue väsyy kuluttavan pelitapansa takia, kun jokainen pelaaja juoksee kentällä paljon. Nyt koko toinen puolisko oli valtavaa Hongan painostusta, ja vain ihme pelasti tasoitusmaalin syntymisen ennen kuin se lopulta tapahtui; myös Dominic Chatton poissaolo (pelikielto) avitti kotijoukkueen mahdollisuuksia.

Hongalla riittää taitavia ja nopeita pelaajia, mutta sen puolustus oli koko ajan hieman epävarma ja ensimmäinen maali syntyi, kun pallo annettiin ilmaiseksi Inter-pelaajalle, joka pääsi keskittämään maalinedustalle. Hongan pelissä on paljon todella hyvää, mutta näyttää siltä, että tiukoissa paikoissa joukkue ei ole parhaimmillaan, ja se on aina huono merkki se. Välillä tulee riemastuttavia murskavoittoja, mutta toisaalta välillä aivan turhia pistemenetyksiä.

Tuomari ja Oravainen

TPS – HJK 1-3

Yleisö tuli katsomaan tulikivenkatkuista jännitysnäytelmää ja sellaisen se myös sai. Kaikki pisteet vietiin ottelun jälkeen Helsinkiin, kuten näiden joukkueiden välillä monta vuotta on ollut tapana (viimeisin TPS-voitto on vuodelta 2003). Ottelut ratkeavat usein pieniin asioihin, ja tasaväkisten joukkueiden pelatessa onnella on suuri merkitys.

Tänään onnetar oli helsinkiläisten puolella. Ensimmäinen puoliaika tosin päättyi HJK:n kannalta epäoikeutetusti tasan – HJK oli hallinnut peliä, Juho Mäkelä tempaissut maalinkin (kauden kuudennensa liigassa), mutta Aristides Pertotin tasoituspusku tuli juuri ennen taukovihellystä. Sinivalkoisten tehokas prässi toimi ja TPS-topparien, Kikon ja Ville Lehtosen, reviiriä pommitettiin pystypalloilla.

Toinen jakso toi mukanaan piristyneen Palloseuran. Kasper Hämäläinen oli loukkaantuneena vaihdettu Armand Oneen, ja hänen kanssaan Mikko Paatelainen ja Mika Ääritalo juoksivat usein kankeista Klubi-pakeista vähintäänkin puolittain ohi. Mutta Ääritalosta minun pitääkin puhua enemmän. Mies oli saanut ensimmäisellä jaksolla keltaisen kortin annettuaan vaparin liian aikaisin (siitä tilanteesta syntyi muuten maali, joka tietenkin myös hylättiin). Toisella jaksolla hän rappaa Jarno Parikkaa, saa toisen keltaisensa ja lentää pihalle. Kova tuomio! Ja yhtä kova tuomio oli myös vapari aivan kuudentoista rajalta, jonka olisi pitänyt olla pilkku, sillä rike tapahtui kuudentoista sisällä. Mutta jotenkin tuomari ei nähnyt tilannetta, ei edes linjamies. Sen lisäksi kun ottaa mukaan yhden Paatelaisen hukkaaman avoimen maalipaikan, on huono onni helppo ymmärtää täsmälliseksi ilmaukseksi – salaliittoon sentään tuskin kukaan uskoo.

HJK siis sai taas kerran pelata pitkään ylivoimalla, ja tällä kertaa se myös ottelun onnistui voittamaan. Jos olen aikaisemmin moittinut Klubin peliä, tänään se esitti paikoin sellaista maagista peliä, jollaisella pääsee vaikka kuuhun asti. Toisaalta otteluun mahtui myös huonoja suorituksia. Mutta jälkeenpäin niitä ei kukaan halunnut muistella, ja tämän matsin magiikka kulminoitui eräässä silmänräpäyksessä, kun kentälle vaihdettu Petri Oravainen sai pallon boksin sisällä haltuunsa ja ampui tarkasti vasempaan yläkulmaan, jonne ei Henrik Moisander “ehtineet milloinkaan”.

TPS ei enää toipunut tästä. Se ei saanut aikaan kunnon kiriä, ja Medo pääsi lisäajalla kaunistelemaan lukemia.

Niin pienestä se on kiinni. HJK on nyt ainakin väliaikaisesti noussut toiseksi ja TPS kahlaa tukevasti keskitaulukon lumihangessa.

Inter ei karkaa

10. kierroksen jälkikäteen katsottuna mielenkiintoisin ottelu nähtiin Turussa, kun tappioitta sarjaa johtava Inter kohtasi Tampere Unitedin. Inter kaikesta päätellen pelasi taas ensimmäiset 80 minuuttia hyvin ja kahdella kulmapotkumaalilla meni 2-0-johtoon, mutta kuitenkin TamU tuli takaa – Henri Myntin nosto kärkeen tuotti tulosta ja viidessä minuutissa peli oli tasan. Lopputulos 2-2. Jari Niemi on nyt saanut ketsuppipullon auki, ehkäpä lisää seuraa sunnuntaina Ahvenanmaalla?

Interille tämä oli toinen peräkkäinen viime hetken tasoitus omaan päähän, ja samalla toinen selkeä kahden pisteen menetys. Liigassa ei joukkue kaikesta ylivoimastaan huolimatta ole voittanut sitten 22.5. (VPS kotona) Väliin mahtuu vielä cup-tappio HJK:lle.

Vaasassa pelattiin taas nolla-nolla ja KooTeePee hävisi – ei kovin yllättävää. MyPa:lla ja VPS:llä on molemmilla hyvät puolustukset, ja MyPa:lla myös keskikenttä ja hyökkäys on tällä hetkellä liigan kärkitasoa. Heikon alun jälkeen MyPa on pelannut pitkään tappioitta ja on nousemassa taulukossa yhä ylemmäs.

Haka oli onnekas voittaessaan kotona IFK:n 1-0 Mikko Mannisen upealla vaparimaalilla. Urheilukanavan TV-ottelussa KuPS:in peli lässähti toisella puoliajalla. Kanarialinnut eivät enää pystyneet vastaamaan Hongan vauhtiin ja joukkue menetti johtonsa nopeasti. Vieraiden maalit olivat komeita, ja täysin se voittonsa ansaitsi, mutta se ei vähennä harmistusta Kuopiossa, kun myös TamU:a vastaan olisi hyvällä tuurilla pisteitä saattanut mukaan tulla. KuPS:in tilanne ei näytä kovin valoisalta, vaikka se onkin selvästi KooTeePee:ta parempi joukkue.

HJK:n pelastivat Juho Mäkelä ja Jarno Parikka, jotka iskivät kolme maalia, vaikka HJK:n puolustus nukahti kaksi kertaa erikoistilanteissa ja RoPS pääsi iskemään. Aikaiset johtomaalit eivät tällä kertaa vapauttaneet Klubin peliä, ja lopputulos (3-2) oli loppuun saakka epävarma. Täytyy silti muistaa, että RoPS hyvine ulkomaalaisineen on vaarallinen nippu. Lappilaisten maalivahtiosasto ei vain ole ihan kohdallaan – sekä Kalle Rönkkö että hänen tilalleen (juuri huonojen esitysten vuoksi?) vaihdettu Nickolay Pavlenko haparoivat ottelussa pahasti.

Jo kesäkuussa pelatussa tämän kierroksen ottelussa Lahti oli voittanut TPS:n 4-1. Huomenna keskiviikkona TPS isännöi HJK:ta klassikossa.

Asetelmat säilyivät

Veikkausliigan 9. kierros tarjosi taas joitakin olennaisia tasapelejä. Ahvenanmaalla sarjajohtaja Inter joutui tyytymään kirvelevään 1-1-tasapeliin, kun ex-Inter Mika Niskala tasoitti viime hetkillä maalinedusruuhkan keskeltä. Samoin FC Lahti oli omassa vierasottelussaan pitkään johtava osapuoli, mutta kotijoukkue RoPS taisteli ja nousi kaksi kertaa tasoihin.

Kierroksella nähtiin kolme punaista korttia. Maarianhaminassa punaisen sai kotijoukkueen André Hansell. Espoossa Puustisen suora punainen herätti kiivasta keskustelua, ja salaliittoteorioita voi vetää myös Jaro – HJK -ottelusta ja Mikko Hyyrysen (joka on niin ikään hyökkääjä!) kahdesta keltaisesta; HJK:n vastustajille on alkukaudesta tuomittu jo kolme punaista korttia, mutta yhtäkään näistä otteluista (VPS, KuPS, Jaro) HJK ei ole kyennyt voittamaan. Klubi on nyt viime kauden tapaan juuttunut tasapelikierteeseen, ja sen mestaruustoiveiden herääminen vaatisi pelin parantumista. Monta tärkeää pistettä on jo jäänyt matkan varrelle. Nytkin se sai ainoan maalinsa Jaron pelaajan jalasta.

MyPa hoiti oman osuutensa umpisurkeaa KooTeePee:ta vastaan, ja TamU raapi kotivoiton KuPS:ista. Näin tasaisessa sarjassa TamU:lla on edelleen mahdollisuutensa. Ilta-Sanomien ennen kauden alkua hehkuttama suurkaupunkien kolmikko (TamU, TPS, HJK) on ollut toistaiseksi vaisu, mutta mikään niistä ei ole silti vielä ulkona pelistä.

Kaikin puolin parempaan suuntaan

TPS – Haka 2-0

Lauantaina TPS kaatoi Intertoto-cupin avausosaottelussa Pohjois-Irlannissa paikallisen viskitislaamon joukkueen 3-2, ja nyt se voitti Kupittaalla Hakan liigaottelussa, joka olisi tosin vallan hyvin voinut päättyä toisinkin.

Peli oli tasainen, mutta kuitenkin kauttaaltaan Hakan hienoista hallintaa. TPS-puolustus osoitti haavoittuvuutensa, ja Hakan monissa kulmapotkuissa ensimmäisenä pallossa tuntui olevan aina
vierasjoukkueen pelaaja. TPS:n keskikenttä toimi myös hyvin ja se onnistui lyhytsyöttöpelillään luomaan muutamia tilanteita, jotka eivät tosin olleet kovin vaarallisia. Kuitenkin Mikko Paatelaisen ei-niin-kova laukaus 20 metristä yllätti koskilaisvahti Aleksandr Dovbnjan, ja tauolle mentiin 1-0-tilanteessa.

Toisella puoliajalla Haka ei ensi alkuun saanut rakenneltua kuvioitaan, ja kun laidoista ei päässyt etenemään, Toni Lehtinen yritti itse monta kertaa kaukolaukauksilla, joista yksi paukahti ylärimaan, mutta muuten Lehtisen viimeistelytarkkuus oli taas kerran huono. Lisää paikkoja kuitenkin syntyi ajan myötä. Lehtisellä ja Innasella kummallakin oli puolittainen läpiajo, mutta Tepsin maalilla liigadebytoinut Henrik Moisander pelasi upean ottelun.

TPS:n vaihdot osoittautuivat menestykseksi, kun vaihtomies Antti Hakala keskitti vaihtomies Armand Onelle, joka pommitti kauden toisen maalinsa. 2-0 oli pelin ratkaisu. Kuten Martti Kuusela sanoi ottelun jälkeen, TPS:n pelissä on näkyvissä parempaa (myös loukkantumistilanteen helpottumisen myötä), mutta paljon on vielä raitapaidoilla parannettavaa. Myös Haka lienee selvinnyt pahimmasta, eli talouskriisistä ja konkussiuhasta, ja voi nyt keskittyä pelaamiseen.

Taas mennään…

EM-kisoissa – jos ne nyt ketään jaksavat enää kiinnostaa – on seuraavaksi välierät. Saksa mennee finaaliin, kun asetelmat näyttävät saksalaisten kannalta suorastaan pelottavan hyviltä lukuisten turkkilaispoissaolojen takia. Ja Venäjä vastaan Espanja, tässä ottelussa voi voittaa kumpi tahansa, mutta Venäjä on jo pelannut itsensä suosikiksi.

Veikkausliiga jatkuu huomenna. Interillä on seuraavaksi muutama vaikea ottelu (tai no, ehkä TamU:a kotona ei voi sanoa vaikeaksi), joten saa nähdä miten pitkään kärkipaikka säilyy. Lahteen ei usko kukaan, varsinkin jos Sadik lähtee. HJK ja MyPa ainakin tulevat takaa, ja Turussa, Espoossa ja Tampereella alkavat mielenkiintoiset euroviikot.

Quo vadis, TPS?

Jokohan voi julistaa TPS:n kuplan puhjenneeksi? FC Lahti nuiji Hiihtostadionilla raitapaidat lukemin 4-1 Veikkausliigan 10. kierroksen etukäteisottelussa. Kuuselan miehistön vastoinkäymisistä ei voi iänikuisesti syyttää loukkaantumisiakaan – eilen kentällä oli ainakin paperilla iskukykyinen ryhmä, vahvistettuna vielä ghanalaispuolustaja Christian Gyanilla, joka juuri kirjoitti nimensä sopimuspaperiin. Onko vain yksinkertaisesti niin, että paljon hehkutettu TPS ei ole riittävän hyvä joukkue taistelemaan mestaruudesta?

FC Lahti puolestaan katkaisi kahden ottelun tappioputkensa. Loistava hyökkääjäkaarti (Rafael, Sadik, Kemppinen) on tehnyt jo yhteensä 11 maalia. Berat Sadikia on huhuttu lähteväksi ulkomaille kesän aikana. Jossain vaiheessa kautta joukkue varmasti menettää sijoituksia taulukossa, mutta kiusaa isommilleen se voi tehdä vielä pitkään.

Voittamisen vaikea taito

Ei osunut Armand One, Juho Mäkelä eikä Antti Pohja. Kahdeksas kierros oli viimeinen ennen kuukauden kestävää taukoa. Merkillepantavaa oli se, että mikään kärkijoukkueista ei voittanut. Peräti 10 joukkuetta neljästätoista pelasi tasan.

HJK olisi ansainnut tasapelin torstaina Espoosta, mutta nyt kotitasapeli MyPaa vastaan oli melko oikeutettu. Vieraat olisivat voineet tehdä ensimmäisen kymmenen minuutin aikana kaksi-kolmekin maalia, mutta Ville Wallén oli jälleen vedossa ja Sakari Mattilan yllättävä kaukolaukaus toi Klubin hieman onnekkaasti peliin mukaan. Toiselta puoliajalta olisi odottanut enemmän, mutta HJK:n hyökkääjät eivät onnistuneet puhkomaan MyPan vahvaa puolustusta; mestaruuden kannalta tärkeiden pisteiden nappaaminen jäi muutamaan puolivaaralliseen paikkaan, joista Mäkelä ei osaa laittaa sisään.

Urheilukanavan tv-peli Vaasasta päättyi maalittomaan. Vepsun puolustusta voi niin ikään kehua, sillä kahdeksassa pelissä omiin on mennyt ainoastaan kolme maalia, ja kotona ei yhtään, vaikka vastassa on ollut Haka, HJK ja TamU. Tämänkäänpäiväinen tulos ei ollut mitään sattumaa. VPS:llä oli ottelussa paremmat paikat. TamUn hyökkäys ei taaskaan vakuuttanut, eikä keskikenttä toisaalta sinne hyökkäykseen palloja osaa toimittaa. Niinpä on pakko roiskia.

Vielä sarjatilanne:

Inter 20
Lahti 15
MyPa 14
HJK 13
RoPS 12
Honka 11
TPS 11
MIFK 11
Haka 11
VPS 10
Jaro 8
TamU 7
KuPS 6
KooTeePee 2

Seitsemäs kierros

Veikkausliigan seitsemäs kierros suosi kotijoukkueita. Mitään ylimaallisen yllättävää ei tapahtunut. Inter jatkoi tappotahtiaan, Ats Purje teki maalin. Kaksi suurseuraa (ikään kuin sellaisia tässä pienten marginaalien liigassa olisi) hävisi vieraissa. Lahti hävisi vieraissa. TamU voitti viimein, mutta hei, sehän oli vain KooTeePee.

Otteluruuhka on ollut huima. Kysynpä, miksei kautta olisi vaikkapa voitu aloittaa aikaisemmin, että ohjelmaa olisi voitu höllentää? Tai sitten kutistettu EM-taukoa. Oli miten oli, kaksi ottelua viikossa jatkuvalla syötöllä on sekä pelaajille että katsojille rankkaa.

Toisaalta ei pitäisi valittaa, kun futista niin paljon tarjotaan. Ihan hyvä näinkin…